OPETTAJALLE: Kaveritaidot

1. Kaveritaidot ja niiden opettaminen

Hyvät ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot ovat mielen hyvinvoinnin perusta. Jokainen tarvitsee lähelleen toista ihmistä. Yhteisöstä saamme turvaa ja luottamusta sekä koemme yhteenkuuluvuutta. Läheisiltä saamme myös apua vaikeuksissa. Nuorelle tärkeät ihmiset löytyvät usein kaveripiiristä, perheestä, suvusta, koulusta tai harrastusporukasta. Kyky solmia ja ylläpitää ihmissuhteita on perusedellytys oman turvaverkon luomiselle.

 

Kaveritaitoja ihmissuhteiden ylläpitoon

Ihmissuhteista huolehtimiseen tarvitaan sosiaalisia taitoja. Yhteistyöhön tarvitaan kykyä neuvotella, ottaa huomioon erilaisia näkökulmia, ratkaista ristiriitoja, vuorotella sekä jakaa asioita ja ajatuksia. Ihmissuhteissa tarvitaan myös aktiivista kuuntelemisen taitoa, empatiaa ja taitoa ilmaista omia ajatuksiaan selkeästi ja jämäkästi. Nuorten elämässä korostuvat kaveritaidot; kuinka tulla toimeen ja työskennellä muiden nuorten kanssa sekä löytää oma paikka isossakin ryhmässä. Nämä kaveritaidot ovat elintärkeitä myös tulevaisuudessa opiskelu- ja työelämään siirryttäessä. Jotta voidaan tuottaa jokaiselle nuorelle onnistumisen kokemuksia vuorovaikutustilanteista muiden kanssa, tarvitaan edellä mainittujen taitojen oppimiseen aikuisten vahvaa tukea ja ohjausta.

 

Kohtaamisista jää jälkiä

Monet arjen ristiriidoista ja ongelmatilanteista johtuvat siitä, ettei kuunnella tai ymmärretä mitä toinen sanoo. Näitä tilanteita voidaan ratkaista empatiataidoilla, eli pysähtymällä kuuntelemaan ja kohtaamaan toinen. Empatiakyvyn taustalla on kyky tunnistaa, nimetä ja ilmaista omia tunteita. Empatiataitoja voidaan oppia ja ne auttavat pitämään yllä ystävyyssuhteita. Näitä taitoja voidaan kouluarjessakin harjoitella jatkuvasti. Kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta ovat tärkeitä jokaisen mielenterveydelle. Jotta nuori voi tuntea, että aikuinen aidosti kuuntelee häntä, on ilmapiirin oltava turvallinen ja kiireetön. Tällaisen ilmapiirin luodessaan aikuinen viestii nuorelle, että on sitoutunut keskusteluun. Aikuisen myönteinen tapa kohdata nuori on yhteydessä nuoren vertaissuhteiden laatuun. Myös toiset nuoret huomaavat aikuisen empaattisen ja arvostavan läsnäolon. Aikuisen ja nuoren välinen vuorovaikutus ulottuu myös siihen, miten nuori sitoutuu opiskeluun, kokee kuuluvansa kouluyhteisöön ja viihtyy koulussa. Kun aikuisella on hyvä ja luottamuksellinen suhde oppilaaseen, on auttaminen vaikeuksienkin keskellä helpompaa.

Varmista, ettei nuori jää yksin

Läheisten ystävien puute on yhteydessä heikoksi koettuun terveydentilaan, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumiseen. Tiedetään, että kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen ennustavat pitkäkestoisia ongelmia, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja jopa syrjäytymistä, sekä koulussa että myöhemmin elämässä. Kiusatuksi joutuneen luottamus ihmisiä kohtaan saattaa horjua, mikä vaikeuttaa uusien ihmissuhteiden rakentamista. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta tai välinpitämättömyydestä voi ottaa vallan. Toivottomuus tulisi tällöin muuttaa toivoksi, jotta katkeruus ja viha eivät kasva toimintaa ohjaaviksi tunteiksi. Olennaisinta onkin varmistaa kiusaamisen päättymisen jälkeen, ettei kukaan osapuolista jää yksin kokemustensa ja tunteidensa kanssa. Aikuisten tulee seurata tilannetta riittävän pitkään sekä antaa tilaa ja aikaa keskustelulle ja tunteista puhumiselle. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sekä kiusatulle että kiusaajalle syntyy uusia myönteisiä kokemuksia ja vahvistavia kaverisuhteita.

 

Myönteinen ryhmädynamiikka ehkäisee kiusaamista

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen systemaattinen sisällyttäminen eri oppiaineiden opetukseen, sekä myönteisen ryhmädynamiikan vahvistaminen läpi kouluvuoden ehkäisevät yksinäisyyttä ja koulukiusaamista. Millaisin keinoin koulun aikuinen voi vahvistaa nuorten ryhmäytymistä ja myönteistä ilmapiiriä? Millaiset tavat lisäävät me-henkeä ja vahvistavat jokaisen kuulluksi tulemisen tunnetta? Millaisen ilmapiirin aikuinen luo astuessaan luokkatilaan nuorten keskuuteen? Pienet sanat ja teot, hymyt ja yhteiset keskusteluhetket lisäävät yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteita kiireisen arjen keskellä.