OPETTAJALLE: Kaveritaidot

Sivusto: MIELI | RIKU | SEKASIN
Kurssi: 3.-4. lk Hyvän mielen taitomerkki
Kirja: OPETTAJALLE: Kaveritaidot
Tulostanut: Vierailija
Tulostettu: torstai 21. marraskuu 2024, 18.55

1. Kaveritaidot ja empatia

Mitä ovat kaveritaidot?

Kaveritaidoilla tarkoitetaan toisten huomioonottamista ja kykyä kohdata toinen ihminen arvostavasti. Se on taitoa ratkaista ristiriitoja, neuvotella ja asettua toisen asemaan; kykyä tuntea ja ilmaista empatiaa. Se on hyvän ilmapiirin rakentamista, kannustamista ja auttamista. Se on myös kaikkien mukaan ottamista ja kaverin puolustamista. Näitä taitoja opitaan kotona, koulussa, harrastuksissa ja muulla vapaa-ajalla. Aikuisten mallista ja ohjauksella saadaan aineksia kaveritaitojen oppimiseen.

Empatia osana tunne- ja kaveritaitoja

Empatia on keskeinen osa tunne- ja kaveritaitoja. Siinä on kysymys toisen ihmisen mielentilan ymmärtämisestä menemättä kuitenkaan mukaan toisen tunnetilaan. Empatian kannalta tärkeää on sosiaalinen sensitiivisyys eli herkkyys havaita toisten tunteita ja asettua toisen tunneaaltopituudelle. Empatia edellyttää toisen tunteiden arviointia ja tunnistamista sekä empatian ilmaisemista ymmärtävällä katseella, eleillä, sanoilla ja äännähdyksillä. Omien tunteiden tunnistaminen auttaa tunnistamaan toisen tunteita. Empatiaa voi oppia kuuntelemalla ja kohtaamalla toinen ihminen ja eläytymällä hänen tarinaansa ja tunteisiinsa.

Kuulluksi tuleminen vahvistaa empatiakykyä

Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Toisilla lapsilla on siihen synnynnäisesti paremmat taipumukset kuin toisilla. Lapsi saa virikkeitä sosiaalisten taitojen ja empatian oppimiseen kotoa ja koulusta. Kotona opittu vuorovaikutus sekä opettajan tapa kohdata oppilaat antavat lapselle mallia empaattisuudesta ja toisen huomioimisesta. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.

Hyvä kohtaaminen vaatii kiireen pysäyttämistä. Kohtaaminen on aktiivista, aitoa läsnäoloa sekä sen ilmaisemista, että arvostaa toista ja hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Kohdatuksi tuleminen tukee itsetuntoa ja luo turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä. Pysähtyminen, läsnäolo ja kiireettömyys vahvistavat myös opettajan työhyvinvointia ja jaksamista.

Lähde: Nurmi, R., Sillanpää, A. & Hannukkala, M. 2017. Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry.


2. Syrjinnän ehkäisy koulussa

Syrjinnän ilmeneminen koulussa

Koulumaailma tarjoaa otollisen ympäristön ihmisten moninaisuuden ymmärtämiselle ja arvostamiselle. Kouluissa ei kuitenkaan voida täysin välttyä syrjinnältä. Syrjiminen tarkoittaa ihmisten eriarvoista kohtelua tai erilaiseen asemaan asettamista ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjinnän taustalla on usein erottautuminen tai poikkeaminen enemmistöstä joidenkin ominaisuuksien suhteen. Näitä tekijöitä ovat muun muassa ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään, sosiaaliluokkaan ja seksuaalisuuteen liittyvät ominaisuudet.

Koulussa yleisiä syrjinnän muotoja lasten keskuudessa ovat pois sulkeminen ja kiusaaminen. Syrjintä voi ilmetä katseina, tyhmänä tai toisarvoisena pitämisenä, ulkopuolelle jättämisenä, välttelynä, fyysisenä satuttamisena, solvaamisena tai vähättelynä. Syrjintää kohdannut oppilas kokee turvattomuutta ja joutuu usein rajaamaan toimintaansa ja osallistumistaan oman turvallisuutensa vuoksi.

Syrjinnän taustalla

Syrjinnän taustalta löytyy usein tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Monet ihmiset pelkäävät sellaista, mikä näyttää vieraalta ja oudolta.  Ulkonäöltään poikkeavat ihmiset voivat herättää ihmisissä hämmennystä ja pelkoa, mikä saattaa joskus ilmetä hyökkäävänäkin käytöksenä. On aivan luonnollista kokea hämmennystä, epätietoisuutta ja pelkoa. Erilaisuuden havaitseminen on kuitenkin eri asia kuin toisen ihmisen arvottaminen tai mitätöiminen.

Lapset, joilla on oppimisvaikeuksia tai haasteita tunnesäätelyssä ja kaveritaidoissa, saattavat olla alttiimpia kiusaamiselle tai kiusatuksi tulemiselle. Puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot voivat johtaa herkemmin ristiriitatilanteisiin muiden oppilaiden kanssa. Näiden taitojen tunnistaminen ja harjoittelu luokassa tukevat lasten kaverisuhteita ja ehkäisevät syrjintää. 

Oman puolen pitäminen on hiljaiselle ja ujolle lapselle vaikeampaa. Joskus kiusaaminen saattaakin kohdistua sellaiseen oppilaaseen, joka ei osaa puolustautua äänekkäästi kiusaajiaan vastaan. Kiusaajat eivät koe vastarintaa eivätkä välttämättä edes huomaa, mitä heidän toimintansa kiusatulle aiheuttaa. Hiljaisille oppilaille myös ryhmään liittyminen voi olla vaikeaa ja he tulevat helpommin torjutuksi. Leikkiin ja peleihin liittymistä voidaan yhdessä etukäteen harjoitella aikuisen kanssa. Oppitunneilla ja välituntitilanteissa aikuinen voi olla tukena ohjaamassa ja jopa sanoittamassa tilanteen kulkua lapselle. 

Vaikka syrjintä liittyy usein oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, voi opettajakin puheillaan ja teoillaan luokitella ihmisryhmiä, tiedostaen tai tiedostamattaan. Omiin asenteisiin ja arvoihin olisi hyvä perehtyä, jotta voi vaikuttaa tietoisesti omaan toimintaansa ammattikasvattajana.

Syrjintään puuttuminen

Oleellinen osa syrjinnän ehkäisyä on luokan ryhmäyttäminen ja kouluyhteisön me-hengen vahvistaminen. Pari- ja ryhmätöiden toteuttaminen sekä istumajärjestyksen säännöllinen vaihtaminen vahvistavat oppilaiden taitoja toimia kaikkien luokkakavereiden kanssa. Opettaja voi kaveritaitojen opettamisen lisäksi olla tukena tärkeiden taitojen harjoittelussa ohjaamalla oppilaita arjen tilanteissa, kuten välituntileikeissä sekä ryhmätyöskentelyissä.  Hyvin suunnitellut ja toteutetut teemapäivät ja -viikot antavat tietoa ja taitoa monenlaisten ihmisten kohtaamiseen ja vahvistavat koulun tasa-arvoista toimintakulttuuria. Luokan tai koulun yhteiset projektit ja tavoitteet edistävät yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tietoisuus omasta käyttäytymisestä sekä siitä, minkälainen käyttäytyminen on syrjintää ja mitä siitä seuraa, auttaa jo osaltaan luomaan syrjimättömyyttä tukevia toimintamalleja. Tarinat, esimerkit ja draamaharjoitukset ovat hyviä keinoja havainnollistaa oppilaille syrjintään liittyviä tilanteita, niiden herättämiä tunteita ja tekojen seurauksia. 

Syrjintään tulee aina puuttua. Tällä osoitetaan rajat sille, minkälainen käytös on hyväksyttävää ja minkälainen ei. Puuttuminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa asenteisiin ja uskomuksiin sekä pelkoihin niiden taustalla. Kokemus siitä, että erilainen rasistinen ja syrjivä käyttäytyminen huomioidaan koulussa ja siihen puututaan, luo turvallista ja luottavaista ilmapiiriä.

Lapsen yksinäisyys

Ulkopuolelle jättäminen on yleinen syrjinnän muoto koulussa. Torjutuksi tuleminen ja yksinäisyys ovat yksi merkittävimmistä surua aiheuttavista asioista lasten mielestä. Lapsi voi olla yksin olematta silti yksinäinen, mutta hän voi olla myös yksinäinen ollessaan välitunnilla ison porukan keskellä. Yksinäisyys on siis subjektiivinen tunne. Tämän vuoksi yksinäisyyttä on välillä vaikea tunnistaa koulussa.

Tutkimusten mukaan kilteissä, huomaamattomissa ja koulussa pärjäävissä oppilaissa on eniten niitä, jotka kokevat yksinäisyyttä, masennusta, ahdistuneisuutta tai sosiaalisia pelkoja. Oppilas voi oireilla yksinäisyyttä epäsosiaalisellakin käytöksellä. Se herättää aikuisten huomion helpommin kuin vetäytyvä käytös. Aikuisilta kaivataankin herkkyyttä hiljaisempien lasten näkemiseen ja kuulemiseen.

Kun lapsi kokee emotionaalista yksinäisyyttä, häneltä puuttuu sydänystävä, jonka kanssa jakaa tärkeitä asioita. Sosiaalisessa yksinäisyydessä lapsella ei ole välitunneilla kavereita, joiden kanssa leikkiä ja pelata. Hänellä saattaa kuitenkin olla vapaa-ajalla läheinen ystävä, jolle hän voi puhua asioista. Jo yksikin läheinen ystävyyssuhde suojaa lapsen mielenterveyttä yksinäisyyden tai syrjinnän kokemuksen keskellä. Myös vanhempien hyväksynnällä ja kodin lämpimällä vuorovaikutuksella on iso merkitys lapsen itsetunnon ja hyvinvoinnin tukijana.    

Luokassa on hyvä keskustella säännöllisesti kaveriasioista ja yksinäisyydestä. Miltä tuntuu jäädä ryhmän tai leikin ulkopuolelle? Muiden on usein helpompi pyytää yksinäinen leikkiin mukaan, kun taas yksinäiselle kynnys yrittää liittyä porukkaan voi olla jo todella korkea aiempien epäonnistumisten vuoksi.

Koulu on paikka, jossa harjoitellaan yhdessä olemista ja toimimista. On tärkeää, että opettajat ja muu koulun henkilökunta tekee kaikkensa, että koulu voisi olla jokaiselle lapselle turvallinen yhteisö, jossa saa kokea olevansa merkityksellinen ja kuuluvansa ryhmään.

Lähde: Nurmi, R., Sillanpää, A. & Hannukkala, M. 2017. Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry.



3. Kaverisuhteiden tukeminen ja kaveritaitojen opettaminen

Kaverisuhteiden tukeminen opetusjärjestelyillä ja ryhmäyttämisellä

"Opettaja voi vaikuttaa oppilaiden välisiin suhteisiin pienillä tavoilla, kuten istumajärjestyksellä, opetusmenetelmillä ja vastuutehtävillä. Ryhmä- ja paritehtävät, vaihtuvat ryhmäkokoonpanot sekä yhteistoiminnalliset työtavat helpottavat toisiin tutustumista, kannustavat toimimaan kaikkien kanssa sekä mahdollistavat aktiivisen osallistumisen. Opettajan kannattaa välttää tilanteita, joissa lapset saavat itse ryhmitellä itsensä tai toisensa paremmuusjärjestykseen.

Ryhmäyttämisharjoitukset auttavat oppilaita tutustumaan toisiinsa. Erityisen tärkeitä ne ovat silloin, kun uusi luokka aloittaa tai kun luokkaan tulee uusi oppilas. Opettajan on myös tärkeää keskustella oppilaidensa kanssa kaveri- ja ystävyyssuhteista ja siitä, että kaverisuhdeongelmista kannattaa kertoa aikuiselle ja pohtia yhdessä niihin ratkaisuja. Siitä kannattaa palkita, kun huomaa, että toinen oppilas huomioi toista oppilasta."

Lähde: Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle. MLL.

Minä-viestit

Minä-viesti on hyvä esimerkki konkreettisesta kaveritaidosta, jota voidaan harjoitella lapsesta alkaen. Minä -viesti kertoo, mitä ajattelen, tunnen, haluan, arvostan ja mihin en suostu ja miksi. Se on rakentava vaihtoehto esimerkiksi syyttämiselle, käskemiselle, valittamiselle tai vetäytymiselle.

Minä-viestissä kuvataan toisen käyttäytyminen, sen aiheuttama tunnetila ja mahdollinen konkreettinen seuraus. Syytös "aina te jätätte luokan sekaiseksi" kääntyy minä-viestiksi näin: Se, että autoitte minua pulpettien järjestämisessä (käyttäytyminen), sai minut iloiseksi (tunne), koska minullekin jäi aikaa olla välitunnilla (konkreettinen seuraus)”.

Minä -viestien käyttöä olisi usein hyvä suosia mieluummin kuin kehumista, joka voidaan kokea leimaavana kuten: Oletpa sinä kiltti tyttö, kun siivosit luokan!”. Oppilas voi kokea paineita tämän ”kiltin tytön” maineen säilyttämiselle. Kehumisen sijaan opettaja olisi voinut käyttää myönteistä minä -viestiä kuten: ”Minusta tuntuu todella hyvältä, kun siivosit luokan ja pääsemme etenemään opetuksessa”. Palautetta antaessa onkin tärkeää keskittyä lapsen persoonan sijaan käyttäytymiseen ja toimintaan.

Empatia-harjoitukset

Empatiaa voi harjoitella lukuisilla eri tavoilla. Toisen asemaan asettumista voidaan harjoitella erilaisten ryhmä- ja pariharjoitusten avulla kuten empaattisen kuuntelun harjoituksilla. Kaikki tunneleikit ja -harjoitukset tähtäävät kykyyn paitsi ilmaista tunteita, myös taitoon tunnistaa ja nimetä omien tunteiden lisäksi toisten tunteita. Luonnollisia empatian oppimisen tilanteita syntyy koulun arjen pienissä hetkissä kuten ristiriitatilanteita selvitellessä. Taide eri muodoissaan tarjoaa loputtomasti aineistoa tunteiden käsittelylle ja empatian kokemiselle turvallisen etäisyyden ja symbolien kautta. Kirjallisuus, draama, teatteri, elokuvat ja tv-sarjat, kuvataide, musiikki, tanssi ja muut taidemuodot koettuna tai itse toteutettuna herkistävät omille ja toisen tunteille.

Lähteet:
Gordon, T. 2006. Toimiva koulu. Helsinki: Karisto.
Nurmi, R., Sillanpää, A. & Hannukkala, M. 2017. Hyvää mieltä yhdessä - Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry.

4. Lähteet, kirjallisuutta ja linkkejä

Lähteet

Gordon, T. 2006. Toimiva koulu. Helsinki: Karisto.

Honkonen, T. & Salovaara, R. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. Opetus 2000. PS-kustannus.

Huhtanen, K.2007. Kun huoli herää. Varhainen puuttuminen koulussa. Opetus 2000. PS -kustannus.

Junttila, N. 2014. Lasten yksinäisyys. Luento. Turun yliopiston Rauman yksikkö 7.5.2014.

Junttila, N. 2013. Koululaisten yksinäisyys. Teoksessa Talgren, S. Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajille. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Kankkunen, P. & Harinen, P. & Nivala, E. & Tapio, M. 2011. Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa. Sisäasianministeriön julkaisu 36/2010.

Kauppila, R. A. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus

Mattila, K-P. 2011. Lapsen vahvistava kohtaaminen. PS-kustannus.

Rastas, A. 2007. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Tampere University Press & Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimus-verkosto.

Saari, K. 2009. Dialogisuus ja kohtaaminen – Tutkimus kristillisten koulujen toimintakulttuurista kasvatussuhteen näkökulmasta. Helsinki: Helsingin yliopistopaino.

Silkelä, R. 2003. Aito kohtaaminen opetusharjoittelun ohjaamisessa. Teoksessa R. Silkelä toim.: Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjaamisesta. Joensuun yliopistopaino.

Skinnari, T. 2004. Pedagoginen rakkaus. PS-kustannus.

Souto, A.-M. 2011. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto.

Suhonen, E. 2012. Johdanto ja oppimisen haasteet - tunteiden säätely ja oppiminen. Luento. Helsingin yliopisto 13.9.2012 & 20.9.2012.

Talib, M. 2012. Luento. Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen. Helsingin yliopisto 15.10.2012.

Tallgren, S. (toim.). 2013. Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajille. Mannerheimin lastensuojeluliitto.

The role of Chronic Peer Difficulties in the Development of Children’s Psychological Adjustment problems. Child Development Vol, 74, issue 5

Linkkejä
Syrjinnän, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemojen käsittelyyn:
Flowers, N. 2012. Compasito. Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja.
Yhtä aikaa, Maailmankoulu
Koulu vailla vertaa, Rauhankasvatusinstituutti
Dialogin aakkoset, Helsingin yliopiston KUPERA-hanke

MIELI ry:n materiaaleihin: