Tulosta koko kirjaTulosta koko kirja

OPETTAJALLE: Taustaa, ohjeita ja ladattavia materiaaleja

Sivusto: MIELI | RIKU | SEKASIN
Kurssi: Hyvän mielen taitomerkki 8. lk
Kirja: OPETTAJALLE: Taustaa, ohjeita ja ladattavia materiaaleja
Tulostanut: Vierailija
Tulostettu: lauantai 23. marraskuu 2024, 14.06

Kuvaus

Hyvän mielen taitomerkki -kokonaisuus on kehitetty peruskoululaisten mielenterveystaitojen harjaannuttamiseen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa.

Sisällysluettelo

1. Miten Hyvän mielen taitomerkki -aineistoa käytetään?

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen tähtäävät kouluohjelmat vähentävät masennusta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä sekä kiusaamista. (Durlak & al. 2011)

Tutkimusten mukaan mielenterveystaitoja, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, opitaan parhaiten säännöllisellä ja pitkäkestoisella ohjelmalla. Hyvän mielen taitomerkki -kokonaisuus koostuu yhtenäisestä mielenterveystaitojen oppimispolusta ja opetusaineistosta alkuopetuksesta yläkouluun. Mielenterveystaidot perustuvat opetussuunnitelmaan ja mm. mielenterveyden ulottuvuuksien teoriaan (Corey Keyes 2005, 2007).

Milloin Hyvän mielen taitomerkkiä käytetään?

Yläkoulussa taitomerkkikokonaisuutta voidaan käsitellä esimerkiksi luokanohjaajien tunneilla, eri oppiaineiden tunneilla kuten terveystiedossa, laaja-alaisen osaamisen alueella Hyvinvointi ja arjen taidot, osana monialaisia oppimiskokonaisuksia, opinto-ohjauksessa, opiskeluhuollon ammattilaisten vetämillä tunneilla ja teemapäivissä (lue luku 2).

Etenemisen seuranta

Oppilaan omien taitojen itsearviointi tukee oppimista. Rastitettava tavoiteluettelo kannattaa tulostaa oppilaille (luku 4). Kun aihe on käyty läpi ja taitoa harjoiteltu, opettaja antaa oppilaalle luvan merkitä tavoite suoritetuksi. Kun kaikki tavoitteet on saavutettu, opettaja voi tulostaa Hyvän mielen taitomerkki -diplomin (luku 5), jota oppilas voi halutessaan käyttää vaikka kesätyöpaikan haussa.

Opettajille laadittu etenemis- ja vastuujakokaavio (luku 6) auttaa luokkakohtaisen etenemisen seurannassa ja koulukohtaisessa vastuujaossa. Lisäksi Hyvän mielen taitomerkki -julisteet (luku 7) koulun seinillä muistuttavat mielenterveystaidoista koulupäivän lomassa.

Oppiaineiston käyttäminen

Tietoja ja taitoja harjoitellaan disarjojen avulla, jotka on laadittu ikätasoisiksi ja käytännönläheisiksi. Opettajan tulee katsoa diasarja läpi ennen oppituntia ja valita ne sisällöt ja harjoitukset, joihin haluaa keskittyä. Oleellista ei ole ehtiä kaikkea kaikissa ryhmissä: ryhmät ovat keskustelevuudeltaan ja kehitystasoltaan erilaisia. Esimerkiksi Turvallisin mielin kehossani -osion harjoituksista osa soveltuu kaikille ja osa parisuhdetaitoja harjoitteleville yhdeksäsluokkalaisille.

Diasarjat tunnistaa H5P- ja pakettisymboleista. TUTUSTU RYHMÄSSÄ -diasarjat ovat tarkoitettu opettajajohtoisesti toteutettaviksi. TUTUSTU YKSIN -diasarjat toimivat myös oppilaan itsenäisen työn tehtävinä ja kotitehtävinä. Diasarjan linkin voi lähettää oppilaille esimerkiksi Wilman kautta.

Joistakin diasarjoista löytyy apukysymyksiä ?-symbolin takaa, oppilaille tarkoitettua lisätietoa i-symbolin takaa ja opettajille suunnattua lisätietoa viiri-symbolin takaa.  

Huomioitavaa teknisestä toteutuksesta:
  • Monivalintatehtävien suorittamisen jälkeen takaisin diasarjaan pääsee Menun kautta (vasemmasta yläkulmasta).
  • Kun avaat diasarjasta linkin, verkkosivu avautuu uuteen selainikkunaan. Diasarja jää siis avautuvan selainikkunan alle. Kun linkki on katsottu, pienennä selainikkuna (ethän siis sulje sitä!). Näin pääset takaisin diasarjaan.

Teoriataustaa ja linkkejä opettajille

OPETTAJALLE -otsikon takaa löytyy lisätietoa, lähteitä ja kirjallisuutta sekä hyödyllisiä linkkejä. Keskeisimmät lähteet ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n aineistot Hyvää mieltä yhdessä - Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen sekä Hyvän mielen koulu - Mielenterveystaitoja yläkouluun. Tutkielmia ko. aineistojen vaikutuksista on tehty lukuisia.


2. Mielenterveys opetussuunnitelmassa

Koulun aikuiset mielenterveyden edistäjänä

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveyttä edistävissä kouluissa kaikki kouluyhteisön jäsenet työskentelevät hyvinvoinnin eteen. Koulun aikuiset ovat keskeisessä asemassa turvallisen koulu- ja luokkayhteisön luomisessa. Koulun arki tuo nuoren elämään säännöllisyyttä, pysyvyyttä, rutiineja, rajoja ja tuttuja aikuisia. Opettajat voivat luoda toiveikasta ilmapiiriä, jossa iloitaan elämän pienistä asioista. Lämminhenkinen ja tukea antava luokkayhteisö on paras ympäristö niin mielenterveystaitojen oppimiselle kuin pettymysten ja ristiriitojen käsittelyllekin.

Koulun aikuisten kyky ilmaista kullekin oppilaalle hyväksyntää ja arvostusta katsein, elein ja sanoin rakentaa emotionaalisen turvallisuuden perustaa. Aikuinen välittää tunteen siitä, että oppilas on riittävä ja arvokas luokkayhteisön jäsen. Aikuinen valaa oppilaaseen uskoa siitä, että tämä osaa ja selviytyy eteen tulevista haasteista. Tällä kaikella on suuri merkitys oppilaan mielenterveydelle nyt ja tulevaisuudessa.


Mielenterveystaidot opetussuunnitelmassa

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) yleisissä osissa painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Opettajan tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on yksi seitsemästä laaja-alaisesta, oppiaineita integroivasta osaamisalueesta, ja siinä opetellaan toimimista oman ja yhteisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Sisältöihin kuuluvat mm. tunne- ja sosiaaliset taidot sekä vastuu oppimisympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä keskustellaan ja opitaan siihen liittyviä toimintatapoja. Oppilaat tutustuvat myös kestävään kuluttamiseen ja säästäväisyyteen.

Mielenterveystaitoja opitaan yläkoulussa terveystieto-oppiaineessa.
  • Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää, mitä on terveyden edistäminen voimavaralähtöisesti ja mitkä tekijät vahvistavat ja vaarantavat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.
  • Oppilas oppii arkirytmin, unen, ravitsemuksen, liikunnan, yhteisöjen, vapaa-ajan toiminnan ja kulttuurin terveyttä edistävästä merkityksestä ja tieto- ja viestintäteknologian merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.
  • Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat mielen hyvinvointi, seksuaalinen kehittyminen ja turvataidot, identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen sekä ja itsensä arvostaminen ja huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys.
  • Oppilas kehittyy vuorovaikutustaidoissa, tunteiden ilmaisussa ja niiden säätelyssä, kehon ja mielen viestien tunnistamisessa sekä kyvyssä käsitellä erilaisia stressi-, ristiriita- ja kriisitilanteita. Oppilas harjoittelee myös omien arvojen ja asenteiden tunnistamista.

Lisäksi mielenterveyttä tukevia taitoja opetetaan useissa oppiaineissa, kuten uskonnon, elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden oppiaineissa




3. Mielenterveys ja sen edistäminen

Mitä on mielenterveys?

Mielenterveys on oleellinen osa terveyttä ja hyvinvointia. WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja antamaan oman panoksensa yhteisönsä toimintaan. ”Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on tukea positiivista mielenterveyttä vahvistamalla psyykkistä hyvinvointia, osaamista ja sitkeyttä ja luomalla tukea antavia asumisoloja ja ympäristöä” (WHO 2004).

Mielenterveys elämäntaidollisena käsitteenä tarkoittaa mielenterveyden ymmärtämistä voimavarana, joka auttaa selviytymään arjessa, työskentelemään ja oppimaan uutta, tulemaan toimeen muiden kanssa sekä voimaan hyvin. Mielenterveys auttaa hallitsemaan ajoittaista ahdistusta sekä hyväksymään muutokset omassa elämässä. Näitä taitoja voi oppia ja vahvistaa kaikissa elämän vaiheissa.

"Positiivisen mielenterveyden käsitteitä on useita, mutta yhteistä niille on, että niissä korostetaan eri painotuksin yksilön

  • psyykkisiä voimavaroja (esimerkiksi taito kohdata vastoinkäymisiä),
  • vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään,  
  • toiveikkuutta ja elämänhallinnan tunnetta, 
  • tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloa sekä 
  • myönteistä käsitystä omasta itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista (esimerkiksi hyvä itsetunto).

Positiivinen mielenterveys voidaan nähdä eriasteisena emotionaalisena (tunteet), psykologisena (positiivinen toiminta), sosiaalisena (suhteet muihin ja yhteiskuntaan), fyysisenä (fyysinen terveys ja kunto) ja hengellisenä (elämän merkityksen tunne) hyvinvointina. 

Positiivisella mielenterveydellä on todettu olevan yhteyksiä esimerkiksi parempaan fyysiseen terveyteen, parempaan elämänlaatuun, korkeampiin koulusaavutuksiin ja positiiviseen terveyskäyttäytymiseen."

Lähde: THL 2020. Positiivinen mielenterveys.

Mielenterveyden suojatekijät

Mielenterveyttä voidaan tarkastella myös suoja- ja riskitekijöiden kautta (ks. kuva). Mielenterveyden suojatekijät ylläpitävät terveyttä sekä vahvistavat päivittäistä hyvinvointia ja toimintakykyä. Ne auttavat selviytymään vastoinkäymisissä ja kriiseissä. Suojaavat tekijät tasoittavat ja vähentävät riskien vaikutusta. Ne vahvistavat myös tunnetta oman elämän hallinnasta.


4. Tietoisuustaidot osaksi kouluarkea

Tämän päivän maailma on täynnä virikkeitä ja osin tästä syystä monelle oppilaalle on vaikea rauhoittua oppitunnilla ja keskittyä oppimiseen. Oppilaat tuntuvat usein käyvän "ylikierroksilla" jo koulupäivän alkaessa ja pitkäjänteinen työskentely on vaikeaa. Oppitunteja kannattaakin aloittaa tai päättää läsnäoloharjoitukseen tai oppitunnin keskellä voidaan pitää lyhyt hengitysharjoitus. Tällainen tuokio rauhoittaa mieltä ja kehoa, ja auttaa keskittymään oppitunnin suoritteisiin tai vaikkapa koetilanteeseen.

On tärkeää ohjata nuorta löytämään sopivia keinoja purkaa stressiä ja kuormitusta arjen keskellä. Välillä on hyvä olla ilman minkäänlaista suorittamista. Koulussakin on tärkeää raivata tilaa kiireettömyydelle ja levon hetkille. Jo pienikin pysähtyminen lataa aivoja ja kehoa auttaen niitä palautumaan. Rauhoittumisen ja tietoisuuden taidot auttavat myös tunteiden käsittelyssä ja ihmissuhteissa. Ihmiselle on luontaista toimia tilanteissa tunnepohjaisesti aivojen limbisen järjestelmän reagoidessa niihin ensimmäisenä. Otsalohko reagoi hieman hitaammin ja ohjaa käyttäytymistämme rakentavaan suuntaan, jolloin tilanne saa tulkinnan ja järki tulee toimintaan mukaan. Hengitysharjoitukset auttavat nuorta pysähtymään ja tekemään tietoisempia valintoja voimakkaidenkin tunnekuohujen vallassa. Hengitys- ja läsnäoloharjoitukset ovat avuksi myös nukahtamisessa sekä stressin purkamisessa. Ne rauhoittavat autonomisen hermoston toimintaa ja tasoittavat sykettä.

Hyvän mielen taitomerkin jokainen osio päättyy tietoisuustaitoharjoitukseen. Sen voi joko kuunnella äänitteenä tai opettajan itsensä lukemana. Samaa harjoitusta voi toistaa useamman kerran. Jos tällainen harjoittelu on ryhmälle uutta, on hyvä sietää hetken aika hihittelyä ja ihmettelyä. Oppilaille kannattaa taustoittaa, miksi läsnäoloa on hyvä harjoitella ja mitä hyötyjä siitä on. 

Lisää valmiiksi luettuja tietoisuustaitoharjoituksia löydät esimerkiksi Oiva mieli -sivustolta: Oiva - Harjoituksia mielen ja kehon hyvinvointiin. (oivamieli.fi)

6. Ladattava diplomi

Kun oppilas on suorittanut yläkoulun Hyvän mielen taitomerkin, hänelle voidaan myöntää Hyvän mielen taitomerkki -diplomi. Diplomin myöntäjä täyttää tulostettuun diplomipohjaan oppilaan nimen, myöntämisen ajankohdan, paikan ja oman allekirjoituksensa. Diplomi voidaan tulostaa harmaan sävyissä tai värillisenä.

7. Ladattava etenemis- ja vastuujakokaavio

Yläkouluissa vastuu Hyvän mielen taitomerkin tavoitteista voidaan jakaa koulun aikuisten kesken. Lataa ja tulosta etenemis- ja vastuujakokaavio, johon opettajat merkitsevät omalla vastuullaan olevat tavoitteet. Tavoitteiden alle on merkattu valmiit diasarjat ja tilaa on jätetty omille merkinnöille esimerkiksi muista toteuttamistavoista.

8. Ladattava juliste

Hyvän mielen taitomerkki -julisteen voi tulostaa ja kiinnittää näkyvälle paikalle koulun seinälle. Se muistuttaa siitä, että hyvän mielen taidot ovat tärkeitä joka päivä ja että koulumme on sitoutunut näiden taitojen opettamiseen.