OPETTAJALLE: Arvot ja asenteet

1. Arvojen ja asenteiden opettaminen

Arvot ohjaavat valintoja, käyttäytymistä ja reaktioita vuorovaikutustilanteissa. Arvot ovat asioita, joita ihminen pitää hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämässään. Ne nousevat kulttuurista ja yhteiskunnasta, jossa hän elää ja jotka hän omaksuu elämän kuluessa. Nuoren arvomaailman perusta luodaan jo kotona, harrastuksissa ja koulussa aikuisilta saaduista virikkeistä. Kun nuori irrottautuu vanhemmistaan, hän alkaa tarkemmin pohtia omia arvojaan. Merkityksellinen elämä muodostuu eri ihmiselle eri asioista. Arvot välittyvät teoissa ja toteutuvat jatkuvasti yksilön arjen valinnoissa. Arvojen näkyminen teoissa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Ihminen voi myös tehdä arjessa valintoja, jotka ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa. Kun on tietoinen omista arvoistaan, on helpompi myös saavuttaa tavoitteitaan.

Arvot koulussa

Koulu on yksi tärkeä arvoyhteisö nuorelle. Nuoret lukevat herkästi ympäristön viestejä siitä, mikä on arvostettua, mikä ei. Koulun yhteiset tavat ratkaista ristiriitatilanteita tai yhteisön keskinäinen vuorovaikutus välittävät nuorille tietoa koulun arvoista. Aikuisten tapa toimia viestii oppilaille arvoista ja asenteista esimerkiksi sukupuolirooleihin, moninaisuuteen tai vaikkapa kiireeseen liittyen. Johdonmukainen toiminta kertoo myös arvostuksista. Arvot näkyvät koulun säännöissä, toimintamalleissa ja rakenteissa, tiedon kulussa ja tapahtumissa. Millaisiin asioihin ja tapahtumiin panostetaan ajallisesti ja sisällöllisesti? Ovatko nuoret mukana suunnittelussa ja mikä painoarvo annetaan yhteisöllisyydelle tai esimerkiksi taiteelle ja kulttuurille?

Mielikuvat asenteiden takana

Meillä kaikilla on jonkinlaisia asenteita ja ennakkoluuloja. Asenne on taipumusta reagoida joko hyväksyvästi tai hylkäävästi johonkin henkilöön, tilanteeseen tai asiaan. Asenne muodostuu usein mielikuvista, jotka ovat syntyneet kokemuksen ja uskomusten kautta. Joskus mielikuvat muodostuvat stereotypioiksi, jolloin syntyy yleistävä mielikuva tietystä ryhmästä tai yksilöstä. Asenteet ja ennakkoluulot näkyvät käyttäytymisessämme – esimerkiksi siinä, miten puhumme toisillemme ja käyttäydymme toisiamme kohtaan. Myös yhteiskunnan rakenteelliset tekijät ja kulttuuriset arvot vaikuttavat asenteisiin, esimerkiksi mielenterveyteen ja mielenterveyden häiriöihin liittyen.

Tieto lisää ymmärrystä

Ennakkoluulojen purkamisen edellytyksenä on omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja myöntäminen. Monet asenteet ovatkin usein tiedostamattomia. Asenteisiin voidaan vaikuttaa kartuttamalla tietoa aiheesta, tutustumalla tosiasioihin ja erilaisiin ihmisiin. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla lisätään myös suvaitsevuutta. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten koulun käytävillä kohdataan ja koetaan yhteenkuuluvuutta. Entä millä tavoin erilaisuudelle annetaan tilaa kouluyhteisössä? Koulussa on tärkeää puhua asenteista, syrjinnästä ja ulkopuolisuuden kokemuksista.

2. Lähteet, kirjallisuutta ja linkkejä

• Pesonen A., Nurmi R. & Hannukkala M. 2019. Hyvän mielen koulu -käsikirja mielenterveystaitojen vahvistamiseen yläkoulussa. MIELI Suomen Mielenterveys ry: Jaarli Oy
• Peräaho K. & Nikkinen E. Hyvän mielen treenivihko. MIELI Suomen Mielenterveys ry. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/hyvan-mielen-treenivihko-nuorille/
• Peräaho K. & Nikkinen E. Hyvän mielen treenivihko -ohjaajan opas. MIELI Suomen Mielenterveys ry. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/hyvan-mielen-treenivihko-nuorille/
• Erkko A. & Hannukkala M. 2013. Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. Suomen mielenterveysseura: Jaarli oy
• Helve H. 2002. Arvot, muutos ja nuoret. Helsinki: Yliopistopaino