OPETTAJALLE: Hyvän mielen taitomerkki, opetussuunnitelma ja opettaja mielenterveyden edistäjänä

1. Hyvän mielen taitomerkki osana koulun mielenterveyttä edistävää työtä


Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen tähtäävät kouluohjelmat vähentävät masennusta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä sekä kiusaamista. (Durlak & al. 2011)


Mielenterveystaitoja Hyvän mielen taitomerkeillä

Hyvän mielen taitomerkki -kokonaisuus on kehitetty peruskoululaisten mielenterveystaitojen harjaannuttamiseen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa.

Kokonaisuus koostuu opetussuunnitelman mukaisista mielen hyvinvointiin liittyvistä tiedoista ja taidoista. Tietosisältö on esitelty ikätasoisesti ja esimerkkien avulla. Harjoitukset toteutetaan yksin tai ryhmässä. Sisällöissä on myös kotitehtäviä ja esimerkkejä taitojen harjoitteluun arjen tilanteissa. Kun aihe on käyty läpi ja taitoa harjoiteltu, opettaja antaa oppilaalle luvan merkitä tavoite suoritetuksi.

Opettaja saa kokonaisuudesta valmista aineistoa opetussuunnitelmaan kirjattujen mielenterveystaitojen tavoitteelliseen opettamiseen. Merkkien sisällöt tukevat mm. tunne- ja vuorovaikutustaitojen omaksumista, itsetuntemusta, ryhmässä toimimista ja mielenterveyden ylläpitämistä arjessa.

OPETTAJALLE -otsikon takaa löytyy lisätietoa, lähteitä ja kirjallisuutta sekä hyödyllisiä linkkejä. Keskeisimmät lähteet ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n aineistot Hyvää mieltä yhdessä - Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen sekä Hyvän mielen koulu - Mielenterveystaitoja yläkouluun. Parhaimmillaan säännöllinen mielenterveystaitojen vahvistaminen parantaa niin oppilaan, luokkayhteisön kuin myös opettajan hyvinvointia.  

Mielenterveystaidot opetussuunnitelmassa

  • Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) yleisissä osissa painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Opettajan tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia.
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on yksi seitsemästä laaja-alaisesta, oppiaineita integroivasta osaamisalueesta, ja siinä opetellaan toimimista oman ja yhteisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja turvallisuuden puolesta. Vuosiluokkien 1-2 sisältöihin kuuluvat mm. yhteiset pelisäännöt, hyvät tavat ja kannustava palaute. Tunnetaitoja kehitetään esimerkiksi leikkien ja draaman avulla. Oppilaat harjoittelevat myös oman rahankäytön suunnittelua, avun hakemista ja vaaratilanteissa toimimista.
  • Mielenterveystaitoja opetetaan yläkoulussa terveystieto-oppiaineessa ja alakoulussa terveystiedon sisällöissä ympäristöopin oppiaineessa. Vuosiluokilla 1-2 oppilaat harjoittelevat ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamista. Oppilas harjoittelee yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Oppilasta ohjataan pohtimaan kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä. Hän tutustuu turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä ja avun hakemista.
  • Lisäksi mielenterveyttä tukevia taitoja opetetaan useissa oppiaineissa, kuten uskonnon, elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden oppiaineissa.

Opettaja mielenterveyden edistäjänä

Opettajat ovat keskeisessä asemassa mielenterveystaitojen opettamisen lisäksi turvallisen koulu- ja luokkayhteisön luomisessa. Koulun arki tuo lapsen elämään säännöllisyyttä, pysyvyyttä, rutiineja, rajoja ja tuttuja aikuisia. Opettajat voivat luoda toiveikasta ilmapiiriä, jossa iloitaan elämän pienistä asioista. Lämminhenkinen ja tukea antava luokkayhteisö on paras ympäristö niin mielenterveystaitojen oppimiselle kuin pettymysten ja ristiriitojen käsittelyllekin.

Opettajan kyky ilmaista kullekin oppilaalle hyväksyntää ja kiintymystä katsein, elein ja sanoin rakentaa emotionaalisen turvallisuuden perustaa. Opettaja välittää tunteen siitä, että lapsi on riittävä ja arvokas luokkayhteisön jäsen. Opettaja valaa oppilaaseen uskoa siitä, että tämä osaa ja selviytyy eteen tulevista haasteista. Tällä kaikella on suuri merkitys oppilaan mielenterveydelle nyt ja tulevaisuudessa.