OPETTAJALLE: Itsetuntemus ja vahvuudet

1. Itsetunto ja koulun vaikutus

Miten hyvä itsetunto näkyy lapsessa?

Itsetunto ei ole sama asia kuin ulkoinen itsevarma esiintyminen tai sosiaalinen rohkeus. Se ei myöskään ole pelkkää itsevarmuutta ja itsensä näkemistä myönteisessä valossa. Sen sijaan itsetunto on esimerkiksi tunnetta, että on hyvä, merkityksellinen lähipiirinsä aikuisille ja lapsille. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutkertaisena, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. Itsetunto vaikuttaa ihmisen toimintaan ja hänen ratkaisuihinsa. Toiminnan seuraukset taas vaikuttavat itsetuntoon. On hyvä tiedostaa, että ihmisen itseluottamuksen määrä voi vaihdella eri oppiaineissa ja elämän eri alueilla.

Lapsi, jolla on hyvä itsetunto, suhtautuu toiveikkaan luottavaisesti itseensä, ympäristöönsä ja tulevaisuutensa. Hyvä itsetunto antaa oppilaalle luvan olla oma itsensä, leikkiä rauhassa, ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan sekä kuunnella toistenkin mielipiteitä. Hyvä itsetunto on itseluottamusta ja itsearvostusta sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämisessä. Itsetuntemus on terveen itsetunnon edellytys. Itsetuntemuksen kautta opitaan kuuntelemaan omaa kehoa, omia tunnereaktioita ja luontaisia tapoja toimia.

Koulu vaikuttaa itsetunnon kehittymiseen

Itsetunto kehittyy vuorovaikutuksessa. Siksi on ratkaisevaa, että lapsi kokee kuuluvansa ryhmään. Ryhmän ulkopuolelle jääminen vaikuttaa itsetuntoon heikentävästi. Koulussa turvallinen luokkayhteisö on paras itsetunnon kasvualusta. Oppilaan kohtaamisella, onnistumisiin ja vahvuuksiin keskittymällä, luokan ilmapiirin luomisella ja sosiaalisten tilanteiden ohjauksella opettaja voi rakentaa hyväksyvää ja kannustavaa luokka- ja kouluyhteisöä. Opettajan sanallinen ja sanaton palaute vaikuttavat siihen, miten oppilas arvioi itseään, ominaisuuksiaan ja taitojaan. Opettajan arvostava ja lämmin katse vahvistaa lapsen luottamusta itseensä.

Itsetunto vaikuttaa mielenterveyteen, hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Koulun vaikutus lapsen itsetunnon kehittymiseen on merkittävä. Lapsuuden ja nuoruuden vuosilla on itsetunnon kehityksen kannalta oma erityinen merkityksensä. Voidaan sanoa, että lapsi on puu ja itsetunto on puun runko. Jos puu saa kasvaa hyvissä olosuhteissa, sille kehittyy vahva runko ja tukevat oksat.

2. Persoonallisuus ja temperamentti

Temperamentti vs. persoonallisuus

Temperamentin ja persoonallisuuden huomioiminen itsetunnon tukemisessa

Jos oppilas on persoonaltaan ja temperamentiltaan ujo ja herkkä, opettajan on oltava tarkkana, ettei lapsen suunnitelmia mitätöidä tai oppilasta kielletä liian ankarasti. Oppilas voi silloin olla huolissaan siitä, onko hän tarpeeksi kiltti ja arvokas ja toimiiko oikein. Tällöin oppilaan voi olla myöhemminkin, esimerkiksi murrosiässä, vaikeaa erottaa todellisia, itselleen tärkeitä asioita toisten tarpeista.

Koska toiset oppilaat ovat persoonaltaan ja temperamentiltaan vilkkaampia ja omaehtoisempia, heidän kanssaan tarvitaan ehdottomampia rajoja. Jos oppilas saa toteuttaa täydellisesti mielihalujaan ilman rajoja, oppilaan itsetunto voi kehittyä epätodenmukaiseksi. Oppilaan on saatava kokea sopivassa määrin pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy kyky sietää epämieluisiakin tunteita. Lapsen on myös opittava jo varhain kunnioittamaan toisia ihmisiä: ketään ei saa tahallaan satuttaa eikä kiusata. On myös koettava ja opittava, että jos tahtoo jotain saada, sen eteen joutuu ponnistelemaan.

(Keltikangas-Järvinen, L. 2004, 2006, 2008; Nurmi, R. & al. 2017)

3. Vahvuudet

Vahvuuspedagogiikka perustuu positiiviseen psykologiaan

Positiivisen psykologian yhtenä tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta menetelmistä, joiden avulla he voivat lisätä omaa hyvinvointiaan ja kasvattaa resilienssiään eli palautumis- tai toipumiskykyään elämän kolhuista. Mielenterveystaitojen teoreettinen tausta on positiivisessa psykologiassa. Samoilta juurilta kasvaa vahvuuksiin perustuva positiivinen pedagogiikka.

Huomaa hyvä!

Voimme usein valita, mihin kiinnitämme huomiomme, onnistumisiin vai epäonnistumisiin, taitoihin vai niiden puutteeseen. Positiivisen pedagogiikan lähtökohtana on opettaa lapsille niitä taitoja, joiden avulla he voivat yhä useammin tunnistaa omat tunteensa ja huomata erityisesti myönteiset, iloa ja positiivisia tunteita tuottavat kokemukset. Tarkoitus ei ole lakaista ikäviä tunteita maton alle, vaan tiedostaa kurjien tunteiden ylivalta ja kiinnittää tietoisesti huomio asioihin, jotka kuitenkin ovat hyvin.

Positiivinen pedagogiikka nostaa keskiöön mikrohetkien merkityksen. Mikrohetkillä tarkoitetaan mitä tahansa hetkeä, jolloin henkilöllä on mahdollisuus vahvistaa suhdettaan toiseen ihmiseen. Koulussa tämä tarkoittaa kasvun asennetta ruokkivaa ilmapiiriä, jossa tärkeintä on keskittyminen yrittämiseen, aktiiviseen avun hakemiseen ja hyvien oppimisstrategioiden etsimiseen. Se tarkoittaa myös rakentavaa palautetta ja vahvuuskielen käyttämistä: Huomasitko, kuinka sinnikäs olit yrittämisessä? Olitpa rohkea, kun kysyit neuvoa vierailta oppilailta! Mitä taitoa käytit päästessäsi välitunnilla leikkiin mukaan? Vahvuuskieli nostaa esiin käytetyt ja kehitettävät vahvuudet. Lue lisää Kaisa Vuorisen ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran kehittämistä positiivisen pedagogiikan työvälineistä täältä.

Vahvuusluetteloita on monenlaisia. MIELI ry:llä on omat ladattavat vahvuuskorttinsa ideapankkeineen ja ne löydät täältä.

4. Lähteet, kirjallisuutta ja linkkejä

Lähteet

Aho, S. & Laine, K. 2002. Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E., Huovinen M. (2009). Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa? WS Bookwell Oy, Juva.

Erkko, A. & Hannukkala, M. 2013. Mielenterveys voimaksi. MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Hirvonen, R. 2013. Children's achievement behaviors in relation to their skill development and temperament. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education, psychology and social research (480). Jyväskylän yliopisto.

Ikonen, P. 2011. Oppimistyylien tunnistaminen eriyttämisen apuna. Vantaan kaupungin Veso-koulutuksen diasarja.

Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Hyvä itsetunto. WS Bookwell Oy, Juva.

Keltikangas-Järvinen, L. 2006. Temperamentit ja koulumenestys. Helsinki: WSOY.

Keltikangas-Järvinen, L. 2008. Temperamentti. Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY.

Toivakka S., Maasola M. 2017. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. PS-kustannus. Bookwell Oy, Juva.

Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) 2014. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.

Linkit

Oppitunti aiheesta itsetuntemus

Sähköinen temperamenttitoteemi - kokoa oma toteemisi!

Artikkelit, MIELI ry:

• Itsetuntemus
  

• Hyvä itsetunto on optimistista realismia