2. Mielenterveys opetussuunnitelmassa

Koulun aikuiset mielenterveyden edistäjänä

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveyttä edistävissä kouluissa kaikki kouluyhteisön jäsenet työskentelevät hyvinvoinnin eteen. Koulun aikuiset ovat keskeisessä asemassa turvallisen koulu- ja luokkayhteisön luomisessa. Koulun arki tuo nuoren elämään säännöllisyyttä, pysyvyyttä, rutiineja, rajoja ja tuttuja aikuisia. Opettajat voivat luoda toiveikasta ilmapiiriä, jossa iloitaan elämän pienistä asioista. Lämminhenkinen ja tukea antava luokkayhteisö on paras ympäristö niin mielenterveystaitojen oppimiselle kuin pettymysten ja ristiriitojen käsittelyllekin.

Koulun aikuisten kyky ilmaista kullekin oppilaalle hyväksyntää ja arvostusta katsein, elein ja sanoin rakentaa emotionaalisen turvallisuuden perustaa. Aikuinen välittää tunteen siitä, että oppilas on riittävä ja arvokas luokkayhteisön jäsen. Aikuinen valaa oppilaaseen uskoa siitä, että tämä osaa ja selviytyy eteen tulevista haasteista. Tällä kaikella on suuri merkitys oppilaan mielenterveydelle nyt ja tulevaisuudessa.


Mielenterveystaidot opetussuunnitelmassa

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) yleisissä osissa painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Opettajan tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on yksi seitsemästä laaja-alaisesta, oppiaineita integroivasta osaamisalueesta, ja siinä opetellaan toimimista oman ja yhteisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Sisältöihin kuuluvat mm. tunne- ja sosiaaliset taidot sekä vastuu oppimisympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä keskustellaan ja opitaan siihen liittyviä toimintatapoja. Oppilaat tutustuvat myös kestävään kuluttamiseen ja säästäväisyyteen.

Mielenterveystaitoja opitaan yläkoulussa terveystieto-oppiaineessa.
  • Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää, mitä on terveyden edistäminen voimavaralähtöisesti ja mitkä tekijät vahvistavat ja vaarantavat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä.
  • Oppilas oppii arkirytmin, unen, ravitsemuksen, liikunnan, yhteisöjen, vapaa-ajan toiminnan ja kulttuurin terveyttä edistävästä merkityksestä ja tieto- ja viestintäteknologian merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.
  • Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat mielen hyvinvointi, seksuaalinen kehittyminen ja turvataidot, identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen sekä ja itsensä arvostaminen ja huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys.
  • Oppilas kehittyy vuorovaikutustaidoissa, tunteiden ilmaisussa ja niiden säätelyssä, kehon ja mielen viestien tunnistamisessa sekä kyvyssä käsitellä erilaisia stressi-, ristiriita- ja kriisitilanteita. Oppilas harjoittelee myös omien arvojen ja asenteiden tunnistamista.

Lisäksi mielenterveyttä tukevia taitoja opetetaan useissa oppiaineissa, kuten uskonnon, elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden oppiaineissa