OPETTAJALLE: Hyvä arki

Arkisten valintojen huomioiminen tukee nuoren kasvua ja mielen hyvinvointia. On hyvä oppia tunnistamaan, millaiset asiat omassa elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä tekijät kuormittavat ja vievät energiaa. Nuori kaipaa usein tukea koulunkäynnin ja vapaa-ajan tasapainottamiseen, kuten koulutyön ja harrastusten tai kaverisuhteiden yhdistämiseen.

Arkiset valinnat mielenterveyden pohjana

Mielen hyvinvointia voidaan tukea pitämällä huolta riittävästä levosta, liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Liikunta lisää niin kehon kuin mielenkin hyvinvointia. Liikunta on hyvä tapa purkaa arjen kuormitusta, ja se vaikuttaa myös unen laatuun ja ruokahaluun. Terveellinen ravinto ja säännölliset ruokailut ovat keskeinen osa ihmisen hyvinvointia. Ruokailu on myös tärkeä yhteinen hetki läheisten kanssa. Se saattaa olla ainoa kantava rutiini perheen kiireisessä arjessa. Riittävä uni ja lepo vaikuttavat merkittävästi ihmisen mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Unenlaatu ja määrä vaikuttavat niin fyysiseen jaksamiseen, keskittymiskykyyn kuin tunteisiin ja vuorovaikutustilanteisiin. Väsyneen silmillä asiat saattavat näyttää kovin erilaiselta kuin hyvin levänneenä. Huolet tuntuvat helposti suuremmilta ja ärsyyntymisen kynnys madaltuu. Mukavat harrastukset, luova toiminta ja yhteydet läheisiin kuuluvat niin ikään mielenterveyttä vahvistaviin keinoihin. Jokainen tarvitsee ihmissuhteita ja läheisyyttä. Myös riittävä oma aika ja itselle mielekäs tekeminen ovat tärkeitä jokaisessa päivässä. Oppilaita voi ohjata pohtimaan, mitkä asiat tuottavat hyvää mieltä arjessa. Joskus voi olla tarpeen myös pysähtyä miettimään, lisäävätkö nämä arjen asiat myös omaa hyvinvointia. Mielen hyvinvointi onkin elämäntaito; taitoa pitää huolta itsestä ja läheisistään.

Näytöllä

Tänä päivänä lähes jokainen viettää päivittäin aikaa näytön ja ruudun ääressä. Nuoret saattavat viettää runsaasti aikaa eri näyttöjen parissa, sillä se on luonnollinen osa opiskelua, arkisten asioiden hoitamista ja kaverisuhteita. Netin käyttö tai pelaaminen on liiallista silloin, kun se alkaa rajoittaa nuoren arkisten askareiden hoitumista ja muuta elämää. Päivässä täytyy jäädä aikaa muullekin tekemiselle, kuten läheisten tapaamiselle, yhdessä syömiselle ja riittävälle unelle. Vaikka nuoret tuntuvat olevan usein jo taitavampia tietotekniikan osaajia kuin aikuiset, tarvitsevat he silti aikuisen suojelua, elämänkokemusta ja ohjeistusta nettikäyttäytymiseen. Mediataidot suojaavat nuoria ja auttavat hyödyntämään mediaa arjessa turvallisesti ja kohtuullisesti. Koulussa voidaan ohjata turvalliseen ja vastuulliseen median käyttöön keskustelemalla arvoista ja ohjaamalla luotettavan tiedon äärelle. Hyvät vuorovaikutustaidot ja empatian osoittaminen ovat entistä merkityksellisempiä taitoja myös sosiaalisessa mediassa. Kuinka kommunikoida ja ilmaista omia mielipiteitään muita kunnioittaen? Myös turvataidot kuuluvat mediataitoihin. Nuoren on tärkeää saada tietoa ja oppia, kuinka suojata itseään ja yksityisyyttään, ratkaista ongelmatilanteita sekä välttyä ikäviltä tilanteilta sosiaalisessa mediassa.