OPETTAJALLE: Hyvän mielen taitomerkki, opetussuunnitelma ja opettaja mielenterveyden edistäjänä
| Sivusto: | MIELI | RIKU | SEKASIN |
| Kurssi: | 3.-4. lk Hyvän mielen taitomerkki |
| Kirja: | OPETTAJALLE: Hyvän mielen taitomerkki, opetussuunnitelma ja opettaja mielenterveyden edistäjänä |
| Tulostanut: | Vierailija |
| Tulostettu: | torstai 21. marraskuu 2024, 23.34 |
Kuvaus
Hyvän mielen taitomerkki -kokonaisuus on
kehitetty peruskoululaisten mielenterveystaitojen harjaannuttamiseen
yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n
kanssa.
1. Hyvän mielen taitomerkki osana koulun mielenterveyttä edistävää työtä
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen tähtäävät kouluohjelmat vähentävät masennusta, aggressiivista ja impulsiivista käytöstä sekä kiusaamista. (Durlak & al. 2011)
Mielenterveystaitoja Hyvän mielen taitomerkeillä
Hyvän mielen taitomerkki -kokonaisuus on kehitetty peruskoululaisten mielenterveystaitojen harjaannuttamiseen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa.
Kokonaisuus koostuu opetussuunnitelman
mukaisista mielen hyvinvointiin liittyvistä tiedoista ja taidoista. Tietosisältö on esitelty ikätasoisesti ja esimerkkien avulla. Harjoitukset toteutetaan yksin tai ryhmässä. Sisällöissä on myös kotitehtäviä ja esimerkkejä taitojen harjoitteluun
arjen tilanteissa. Kun aihe
on käyty läpi ja taitoa harjoiteltu, opettaja antaa oppilaalle luvan merkitä tavoite suoritetuksi.
Opettaja
saa kokonaisuudesta valmista aineistoa
opetussuunnitelmaan kirjattujen
mielenterveystaitojen tavoitteelliseen opettamiseen. Merkkien
sisällöt tukevat mm. tunne- ja vuorovaikutustaitojen omaksumista,
itsetuntemusta, ryhmässä toimimista ja mielenterveyden ylläpitämistä arjessa.
OPETTAJALLE -otsikon takaa löytyy
lisätietoa, lähteitä ja kirjallisuutta sekä hyödyllisiä linkkejä. Keskeisimmät lähteet ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n
aineistot Hyvää mieltä yhdessä - Käsikirja alakoululaisen
mielenterveyden edistämiseen sekä Hyvän mielen koulu -
Mielenterveystaitoja yläkouluun. Parhaimmillaan säännöllinen mielenterveystaitojen vahvistaminen parantaa niin oppilaan, luokkayhteisön kuin myös opettajan hyvinvointia.
Mielenterveystaidot opetussuunnitelmassa
- Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) yleisissä osissa
painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Opettajan
tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia.
- Itsestä huolehtiminen
ja arjen taidot on yksi seitsemästä laaja-alaisesta, oppiaineita
integroivasta osaamisalueesta, ja siinä opetellaan toimimista
oman ja yhteisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Vuosiluokkien 3-6 sisältöihin kuuluvat mm. tunne- ja sosiaaliset taidot sekä vastuu
oppimisympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Yksityisyyden ja
henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksestä keskustellaan ja opitaan siihen liittyviä
toimintatapoja. Oppilaat tutustuvat myös kestävään kuluttamiseen ja
säästäväisyyteen.
- Mielenterveystaitoja opetetaan yläkoulussa terveystieto-oppiaineessa ja alakoulussa terveystiedon sisällöissä ympäristöopin oppiaineessa. Vuosiluokilla 3-6 oppilaita kannustetaan toimimaan hyvinvointia ja turvallisuutta edistäen ja itseään suojellen arjessa. Oppilaat harjoittelevat ryhmässä toimimista erilaisissa
yhteisöissä sekä pohtivat erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen
merkitystä hyvinvoinnille. Oppilasta innostetaan
ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä hänen valmiuksiaan tunnistaa,
ilmaista ja säädellä tunteitaan tuetaan. Oppilas harjoittelee tunnistamaan oman
kehon ja mielen viestejä sekä tiedostamaan omia ajatuksia,
tarpeita, asenteita ja arvoja. Turvataitoja
harjoitellaan esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: päihteet, kiusaamisen ja
väkivallan ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus.
- Lisäksi mielenterveyttä tukevia taitoja opetetaan
useissa oppiaineissa, kuten uskonnon, elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan ja
muiden taito- ja taideaineiden oppiaineissa.
Opettaja mielenterveyden edistäjänä
Opettajat ovat keskeisessä asemassa mielenterveystaitojen opettamisen lisäksi turvallisen koulu- ja luokkayhteisön luomisessa. Koulun arki tuo lapsen elämään säännöllisyyttä, pysyvyyttä, rutiineja, rajoja ja tuttuja aikuisia. Opettajat voivat luoda toiveikasta ilmapiiriä, jossa iloitaan elämän pienistä asioista. Lämminhenkinen ja tukea antava luokkayhteisö on paras ympäristö niin mielenterveystaitojen oppimiselle kuin pettymysten ja ristiriitojen käsittelyllekin.
Opettajan kyky ilmaista kullekin oppilaalle hyväksyntää ja kiintymystä katsein, elein ja sanoin rakentaa emotionaalisen turvallisuuden perustaa. Opettaja välittää tunteen siitä, että lapsi on riittävä ja arvokas luokkayhteisön jäsen. Opettaja valaa oppilaaseen uskoa siitä, että tämä osaa ja selviytyy eteen tulevista haasteista. Tällä kaikella on suuri merkitys oppilaan mielenterveydelle nyt ja tulevaisuudessa.
2. Mielenterveys ja sen edistäminen
Mitä on mielenterveys?
Mielenterveys
on oleellinen osa terveyttä ja hyvinvointia. WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on
hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään
kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja antamaan oman
panoksensa yhteisönsä toimintaan. ”Mielenterveyden edistämisen
tavoitteena on tukea positiivista mielenterveyttä vahvistamalla psyykkistä hyvinvointia,
osaamista ja sitkeyttä ja luomalla tukea antavia asumisoloja ja ympäristöä”
(WHO 2004).
Mielenterveys elämäntaidollisena käsitteenä tarkoittaa mielenterveyden ymmärtämistä voimavarana, joka auttaa selviytymään arjessa, työskentelemään ja oppimaan uutta, tulemaan toimeen muiden kanssa sekä voimaan hyvin. Mielenterveys auttaa hallitsemaan ajoittaista ahdistusta sekä hyväksymään muutokset omassa elämässä. Näitä taitoja voi oppia ja vahvistaa kaikissa elämän vaiheissa.
"Positiivisen mielenterveyden käsitteitä on useita, mutta yhteistä niille on, että niissä korostetaan eri painotuksin yksilön
- psyykkisiä voimavaroja (esimerkiksi taito kohdata vastoinkäymisiä),
- vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään,
- toiveikkuutta ja elämänhallinnan tunnetta,
- tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloa sekä
- myönteistä käsitystä omasta itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista (esimerkiksi hyvä itsetunto).
Positiivinen mielenterveys voidaan nähdä eriasteisena emotionaalisena (tunteet), psykologisena (positiivinen toiminta), sosiaalisena (suhteet muihin ja yhteiskuntaan), fyysisenä (fyysinen terveys ja kunto) ja hengellisenä (elämän merkityksen tunne) hyvinvointina.
Positiivisella mielenterveydellä on todettu olevan yhteyksiä esimerkiksi parempaan fyysiseen terveyteen, parempaan elämänlaatuun, korkeampiin koulusaavutuksiin ja positiiviseen terveyskäyttäytymiseen."
Lähde: THL 2020. Positiivinen mielenterveys.
Mielenterveyden suojatekijät
Mielenterveyttä voidaan tarkastella myös suoja- ja riskitekijöiden kautta (ks. kuva). Mielenterveyden suojatekijät ylläpitävät terveyttä sekä vahvistavat päivittäistä hyvinvointia ja toimintakykyä. Ne auttavat selviytymään vastoinkäymisissä ja kriiseissä. Suojaavat tekijät tasoittavat ja vähentävät riskien vaikutusta. Ne vahvistavat myös tunnetta oman elämän hallinnasta.
3. Hyvän mielen taitomerkki -tavoitteet 3.-4. -luokkalaiselle
Lataa tästä Hyvän mielen taitomerkki -tavoitteet 3.-4. -luokkalaiselle!
4. Ladattava Hyvän mielen taitomerkki
Hyvän mielen taitomerkki -todistus voidaan myöntää oppilaalle, joka on
saavuttanut kaikki tavoitteet. Todistuksen voi ladata hiiren oikealla
näppäimellä.