OPETTAJALLE: Itsetuntemus ja vahvuudet

Hyvä itsetunto on osa mielen hyvinvointia. Itsetunnolla tarkoitetaan yksilön käsitystä itsestään ja omista vahvuuksistaan. Itsetunto on luottamusta omiin kykyihin ja rohkeutta olla oma itsensä. Itsetunto on myös itsensä arvostamista ja oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutkertaisena. Samalla se on kykyä arvostaa muita ihmisiä. Itsetunto on kykyä ottaa toiset huomioon, mutta toisaalta se on itsenäisyyttä ja riippumattomuutta muiden mielipiteistä.

Itsetunto syntyy vuorovaikutuksessa

Hyvä itsetunto auttaa asettamaan itselle sopivan vaatimustason ja tavoitteita, sekä toisaalta kestämään epäonnistumisia ja pettymyksiä. Itsetunto vaikuttaa ihmisen toimintaan ja hänen ratkaisuihinsa, ja toiminnan seuraukset taas vaikuttavat itsetuntoon. Hyvään itsetuntoon liittyy kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä. Tunne syntyy itsensä ja juuriensa tuntemisesta sekä omien toiveiden ja arvojen kirkastumisesta. Itsetuntoon vaikuttaa merkittävästi se, kokeeko yksilö olevansa merkityksellinen yhteisössä ja pystyvänsä vaikuttamaan omiin ja yhteisön asioihin. Jokaisella on tarve saada hyväksyntää sekä arvostusta siinä ympäristössä, jossa päivittäin toimii. Koulun tehtävänä on varmistaa, että jokainen nuori saa kokea olevansa merkityksellinen.

Tutustu temperamentteihin!

Temperamentti on yksilön synnynnäisten valmiuksien ja taipumusten kokoelma, joka määrittelee juuri hänelle ominaisen reagoimis- tai käyttäytymistyylin. Mikään temperamenttipiirre ei ole toista parempi tai huonompi. Temperamenttitaipumuksiin voidaan vaikuttaa kasvatuksella ja kulttuurilla, mutta itse temperamentti ei kuitenkaan muutu. Omiin temperamenttipiirteisiin tutustuminen lisää oppilaiden itsetuntemusta ja auttaa heitä olemaan empaattisia itseään kohtaan sekä arvostamaan muiden omista poikkeavia luonteenpiirteitä. Eri temperamenttien tunnistaminen ja huomioiminen voi auttaa myös aikuista ymmärtämään oppimis- ja vuorovaikutustilanteita koulussa. Aiheeseen perehtyminen tuo oivalluksia, kuten että hiljainen oppilas voi olla motivoitunut ja kiinnostunut, vaikkei sitä ulospäin aktiivisesti näytäkään. Tai että levottoman oppilaan toiminnan taustalla voi olla ulkoisiin ärsykkeisiin liittyvää herkkyyttä.

Vahvuudet keskiöön

Koulun toimintakulttuuri ja opettaja voivat vahvistaa ja tukea nuoren itsetunnon kehitystä. Nuoret tarvitsevat kehumista ja kuuntelua. Tunnistamalla vahvuutensa ja niitä edelleen kehittämällä nuori oppii hyödyntämään vahvuuksiaan haasteellisissakin tilanteissa. Osoittaessaan luottamusta nuoren kykyihin aikuinen innostaa nuorta oppimaan lisää ja vahvistaa tämän myönteistä minäkuvaa. 

On hyvä muistaa, että oppilailla on muitakin kuin akateemisiin taitoihin liittyviä vahvuuksia. Jokaisen nuoren tulisi saada myönteistä palautetta ilman suoritustakin. Lämmin hymy ja katse tai lausahdus siitä, miten mukava on nähdä nuorta tänään, saattavat olla pieniä mutta merkityksellisiä tapoja vahvistaa itsetuntoa. Omien vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen oppimistilanteissa nähdään olevan yhteydessä koulumenestykseen. Vahvuuksien kautta voidaan auttaa jokaista nuorta löytämään itselleen ominaisin ja mielekäs tapa oppia ja opiskella. Tämä ohjaa nuorta myös jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelussa.