3. Vahvuudet

Vahvuuspedagogiikka perustuu positiiviseen psykologiaan

Positiivisen psykologian yhtenä tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta menetelmistä, joiden avulla he voivat lisätä omaa hyvinvointiaan ja kasvattaa resilienssiään eli palautumis- tai toipumiskykyään elämän kolhuista. Mielenterveystaitojen teoreettinen tausta on positiivisessa psykologiassa. Samoilta juurilta kasvaa vahvuuksiin perustuva positiivinen pedagogiikka.

Huomaa hyvä!

Voimme usein valita, mihin kiinnitämme huomiomme, onnistumisiin vai epäonnistumisiin, taitoihin vai niiden puutteeseen. Positiivisen pedagogiikan lähtökohtana on opettaa lapsille niitä taitoja, joiden avulla he voivat yhä useammin tunnistaa omat tunteensa ja huomata erityisesti myönteiset, iloa ja positiivisia tunteita tuottavat kokemukset. Tarkoitus ei ole lakaista ikäviä tunteita maton alle, vaan tiedostaa kurjien tunteiden ylivalta ja kiinnittää tietoisesti huomio asioihin, jotka kuitenkin ovat hyvin.

Positiivinen pedagogiikka nostaa keskiöön mikrohetkien merkityksen. Mikrohetkillä tarkoitetaan mitä tahansa hetkeä, jolloin henkilöllä on mahdollisuus vahvistaa suhdettaan toiseen ihmiseen. Koulussa tämä tarkoittaa kasvun asennetta ruokkivaa ilmapiiriä, jossa tärkeintä on keskittyminen yrittämiseen, aktiiviseen avun hakemiseen ja hyvien oppimisstrategioiden etsimiseen. Se tarkoittaa myös rakentavaa palautetta ja vahvuuskielen käyttämistä: Huomasitko, kuinka sinnikäs olit yrittämisessä? Olitpa rohkea, kun kysyit neuvoa vierailta oppilailta! Mitä taitoa käytit päästessäsi välitunnilla leikkiin mukaan? Vahvuuskieli nostaa esiin käytetyt ja kehitettävät vahvuudet. Lue lisää Kaisa Vuorisen ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran kehittämistä positiivisen pedagogiikan työvälineistä täältä.

Vahvuusluetteloita on monenlaisia. MIELI ry:llä on omat ladattavat vahvuuskorttinsa ideapankkeineen ja ne löydät täältä.