OPETTAJALLE: Kaveritaidot
OPETTAJALLE: Kaveritaidot
1. Kaveritaidot ja empatia
Mitä ovat kaveritaidot?
Kaveritaidoilla tarkoitetaan toisten huomioonottamista ja kykyä kohdata toinen ihminen arvostavasti. Se on taitoa ratkaista ristiriitoja, neuvotella ja asettua toisen asemaan; kykyä tuntea ja ilmaista empatiaa. Se on hyvän ilmapiirin rakentamista, kannustamista ja auttamista. Se on myös kaikkien mukaan ottamista ja kaverin puolustamista. Näitä taitoja opitaan kotona, koulussa, harrastuksissa ja muulla vapaa-ajalla. Aikuisten mallista ja ohjauksella saadaan aineksia kaveritaitojen oppimiseen.
Empatia osana tunne- ja kaveritaitoja
Empatia on keskeinen osa tunne- ja kaveritaitoja. Siinä on kysymys toisen ihmisen mielentilan ymmärtämisestä menemättä kuitenkaan mukaan toisen tunnetilaan. Empatian kannalta tärkeää on sosiaalinen sensitiivisyys eli herkkyys havaita toisten tunteita ja asettua toisen tunneaaltopituudelle. Empatia edellyttää toisen tunteiden arviointia ja tunnistamista sekä empatian ilmaisemista ymmärtävällä katseella, eleillä, sanoilla ja äännähdyksillä. Omien tunteiden tunnistaminen auttaa tunnistamaan toisen tunteita. Empatiaa voi oppia kuuntelemalla ja kohtaamalla toinen ihminen ja eläytymällä hänen tarinaansa ja tunteisiinsa.
Kuulluksi tuleminen vahvistaa empatiakykyä
Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen
vuorovaikutuksen oppimista. Toisilla lapsilla on siihen synnynnäisesti paremmat
taipumukset kuin toisilla. Lapsi saa virikkeitä sosiaalisten taitojen ja
empatian oppimiseen kotoa ja koulusta. Kotona opittu vuorovaikutus sekä
opettajan tapa kohdata oppilaat antavat lapselle mallia empaattisuudesta ja
toisen huomioimisesta. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi
tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.
Hyvä kohtaaminen vaatii kiireen pysäyttämistä. Kohtaaminen on aktiivista, aitoa läsnäoloa sekä sen ilmaisemista, että arvostaa toista ja hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Kohdatuksi tuleminen tukee itsetuntoa ja luo turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä. Pysähtyminen, läsnäolo ja kiireettömyys vahvistavat myös opettajan työhyvinvointia ja jaksamista.
Lähde: Nurmi, R., Sillanpää, A. & Hannukkala, M. 2017. Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry.