OPETTAJALLE: Kaveritaidot

Kaverisuhteiden tukeminen opetusjärjestelyillä ja ryhmäyttämisellä

"Opettaja voi vaikuttaa oppilaiden välisiin suhteisiin pienillä tavoilla, kuten istumajärjestyksellä, opetusmenetelmillä ja vastuutehtävillä. Ryhmä- ja paritehtävät, vaihtuvat ryhmäkokoonpanot sekä yhteistoiminnalliset työtavat helpottavat toisiin tutustumista, kannustavat toimimaan kaikkien kanssa sekä mahdollistavat aktiivisen osallistumisen. Opettajan kannattaa välttää tilanteita, joissa lapset saavat itse ryhmitellä itsensä tai toisensa paremmuusjärjestykseen.

Ryhmäyttämisharjoitukset auttavat oppilaita tutustumaan toisiinsa. Erityisen tärkeitä ne ovat silloin, kun uusi luokka aloittaa tai kun luokkaan tulee uusi oppilas. Opettajan on myös tärkeää keskustella oppilaidensa kanssa kaveri- ja ystävyyssuhteista ja siitä, että kaverisuhdeongelmista kannattaa kertoa aikuiselle ja pohtia yhdessä niihin ratkaisuja. Siitä kannattaa palkita, kun huomaa, että toinen oppilas huomioi toista oppilasta."

Lähde: Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle. MLL.

Minä-viestit

Minä-viesti on hyvä esimerkki konkreettisesta kaveritaidosta, jota voidaan harjoitella lapsesta alkaen. Minä -viesti kertoo, mitä ajattelen, tunnen, haluan, arvostan ja mihin en suostu ja miksi. Se on rakentava vaihtoehto esimerkiksi syyttämiselle, käskemiselle, valittamiselle tai vetäytymiselle.

Minä-viestissä kuvataan toisen käyttäytyminen, sen aiheuttama tunnetila ja mahdollinen konkreettinen seuraus. Syytös "aina te jätätte luokan sekaiseksi" kääntyy minä-viestiksi näin: ”Se, että autoitte minua pulpettien järjestämisessä (käyttäytyminen), sai minut iloiseksi (tunne), koska minullekin jäi aikaa olla välitunnilla (konkreettinen seuraus)”.

Minä -viestien käyttöä olisi usein hyvä suosia mieluummin kuin kehumista, joka voidaan kokea leimaavana kuten: ”Oletpa sinä kiltti tyttö, kun siivosit luokan!”. Oppilas voi kokea paineita tämän ”kiltin tytön” maineen säilyttämiselle. Kehumisen sijaan opettaja olisi voinut käyttää myönteistä minä -viestiä kuten: ”Minusta tuntuu todella hyvältä, kun siivosit luokan ja pääsemme etenemään opetuksessa”. Palautetta antaessa onkin tärkeää keskittyä lapsen persoonan sijaan käyttäytymiseen ja toimintaan.

Empatia-harjoitukset

Empatiaa voi harjoitella lukuisilla eri tavoilla. Toisen asemaan asettumista voidaan harjoitella erilaisten ryhmä- ja pariharjoitusten avulla kuten empaattisen kuuntelun harjoituksilla. Kaikki tunneleikit ja -harjoitukset tähtäävät kykyyn paitsi ilmaista tunteita, myös taitoon tunnistaa ja nimetä omien tunteiden lisäksi toisten tunteita. Luonnollisia empatian oppimisen tilanteita syntyy koulun arjen pienissä hetkissä kuten ristiriitatilanteita selvitellessä. Taide eri muodoissaan tarjoaa loputtomasti aineistoa tunteiden käsittelylle ja empatian kokemiselle turvallisen etäisyyden ja symbolien kautta. Kirjallisuus, draama, teatteri, elokuvat ja tv-sarjat, kuvataide, musiikki, tanssi ja muut taidemuodot koettuna tai itse toteutettuna herkistävät omille ja toisen tunteille.